LAHTI WEEKEND

Viime viikonloppuna päätimme kaverini kanssa suunnistaa Lahteen, jossa en ole muistaakseni käynyt kuin kerran lapsena. Minulla ei ollut siis minkäänlaisia muistikuvia kaupungista ja ainoa mielikuvakin oli se, että kaikki suomalaiset räppärit tulevat Lahdesta. No kyllähän reissu melko räppipitoinen loppujen lopuksi olikin: Joka päivä tuli kuljettua Raappanan Kauas pois -musiikkivideossa esiintyvää, suurten puiden reunustamaa hiekkatietä, samoja kirkon portaita, jotka Cheek astelee Kyyneleet -videossa, ja vielä kaiken kukkuraksi törmättyä edellisen herran kaksoisveljeen omalla kotiovella. Iltaisinkin kuunneltiin suomiräppiä MM-jääkiekkopelien taustalla, joten kyllä nyt on taas tämän musagenren kiintiö hetkeksi täynnä.

En oppinut vieläkään pitämään sushista, vaikka ne aina ulkoisesti herkullisilta näyttävätkin.

SANTA FÉ
Aleksanterinkatu 10

Tarkoitus ei ollut kuitenkaan puhua räp räkimisestä, vaan muutamista palvelu-helmistä, joihin Lahdessa törmäsimme. Heti kaupunkiin saavuttuamme, päätimme lähteä tyydyttämään nälkämme (pienen kinastelun jälkeen) meksikolaistyyliseen Santa Fé -raflaan, joka sijaitsi aivan Lahden keskustassa torin liepeillä. Amarilloihin ym. kyllästyneenä oli mukava käydä vaihteeksi jossain muuallakin, vaikka Suomen tex mex -ravintolat ovatkin kaikki sisustukseltaan ja ruoaltaan hyvin samantyyppisiä eikä eroa  osaa juuri tehdä. Santa Fé:stä jäi kuitenkin positiivisena mieleen äärimmäisen herkullinen Maya Chicken Salad, jota suosittelen kyllä kaikille kokeiltavaksi, mikäli kyseiseen ravintolaan astuu. En ole vieläkään saanut annosta pois mielestäni ja se kertoo jo paljon. ;)
Ravintolan alakerrassa muuten sijaitsee myös Kokomo -niminen eksoottinen Tiki-baari, jollaiseen ainakin itse ihastuin kerran Jyväskylän reissullani.

ART TATTOO CENTER
Hirsimetsäntie 69 L

Lauantai-aamupäiväksi olin varannut ajan Art Tattoo Centeriin, jossa kävin teettämässä taas yhden uuden mustetuksen ihooni. Liike oli viime kuussa muuttanut uusiin tiloihin kauemmas keskustasta, joten remontin ja muuton jäljet näkyivät vielä lattialla lojuvana pölynä ja yleisenä sekamelskana. Olin siis lievästi epäilevällä mielellä hygienian suhteen istuessani tuoliin, mutta tarkkailtuani silmä kovana tatuoijani valmisteluja, näin hänen toimivan täysin steriilisti ja oikein. Saatoin siis rentoutua ja "nauttia" koneen surinasta. Lopputulokseen en voisi olla enemmän tyytyväinen ja olen varma, ettei Suomesta löydy ketään, joka osaisi tehdä yhtä pientä, siistiä ja yksityiskohtaista inkkausta, kuin Art Tattoo Centerin venäläiset kaksoset. Täytyy laitella kuvaa, sitten kun tatskani on parantunut. Ainoa kritiikki, mitä voisin liikkeestä sanoa, oli sen sijainti hieman kuolleen oloisella alueella keskustan liepeillä. Ympärillä ei ollut mitään muuta, kuin asuintaloja, verkkahousuasuisia moponrassaajia, pois kuihtuneiden yritysten tyhjiä liiketiloja ja lukuisia typeriä sanoja/lauseita esittäviä tageja niiden seinissä. Ei siis ihme, että liikettä etsiessämme epäilimme pitkään, olimmeko varmasti oikeilla mestoilla.

JACKALOPE
Vesijärvenkatu 22

Lauantai-iltana lähdimme Suomi-Slovakia (2-0 hurraa!) ottelun jälkeen Jackalope -nimiseen baariin, joka sekin sijaitsi aivan Lahden keskustassa. Vaikka ikäraja lauantaisin onkin K24, pääsee tanssiravintolaan sisään parikymppinenkin jos tarpeeksi aikaisin lähtee ovelle koikkeloimaan. Ja täytyy vielä kehua, että olipa mukavia portsareita! Raflassa on useita eri tasoja ja paljon sokkeloita, joten kaveristaan ei kannata eksyä. Muutoin joutuu metsästämään häntä koko mestan läpi ja pahimmassa tapauksessa kierrätte ympyrää, saavuttamatta koskaan toisianne. Jackalope (kavereiden kesken "Jaska") oli siitä mainio illanviettopaikka, että sieltä löytyi sekä pari kovaäänistä tanssilattiaa että hiljaisempia kabinetteja, joissa pystyi juttelemaan muille huutamatta kurkku suorana. Plussaa lisäksi yläkerran shottibaarista, josta sai lunastaa itselleen esim. mustikka tai omenashotteja 2 eurolla. Voitte siis arvata, millä tiskillä allekirjoittanut vietti suurimman osan ajastaan. ;)
Itse en oikein saanut hyvää bilemoodia päälle kipeän kurkun ja alituisen yskimisen vuoksi. Ei oikein kiinnostanut jutella kenellekään, kun jokaisen sanan ja hengenvedon jälkeen tuntui pakottavalta tarveelta röhistä perään. Normaalisti olen todella harvoin kipeä, mutta tottakai flunssan piti iskeä päälle juuri vapun ja tämän suunnitellun viikonlopun aikaan. Noh mutta mukavaa oli silti ja jäi Lahdesta yksi konkreettinen ja elämän kestävä muistokin jäljelle, joten ei pidä valittaa.

Ja ne kuuluisat portaat....

©wantedalifelessordinary.blogspot.com